Tänään 24.10.2025 vietetään Suomessa yrittäjänaisten päivää. Tämä on hyvä päivä tuoda esille omaa yrittäjyysuraani, joka on kestänyt jo 30 vuotta.
Vuosi 1995 oli käänteentekevä minun työurallani. Ryhdyin yrittäjäksi. Se tuntui silloin isolta päätökseltä ja hypyltä tuntemattomaan. Luovuin yhteiskunnan tarjoamasta turvaverkosta palkansaajalle. Päätöstä kuitenkin vauhditti Suomen taloudellinen tilanne: oltiin juuri toipumassa syvästä lamasta ja työpaikkoja oli niukasti.
Nyt 30 vuotta myöhemmin on helppo ajatella, että yrittäminen on helppoa. Vuosiin on kuitenkin mahtunut useampikin vaikea tilanne: yrittäjyyden ja yksinhuoltajuuden yhdistäminen, epäonnistuneen rekrytoinnin vuoksi asiakaskato ja toimintojen alasajo, toimintojen uudelleenkäynnistäminen, kriittisiä asiakasneuvotteluita sekä miltei mahdottomalta tuntunut prosessi saada kehittämistukea yritystoiminnan kehittämiseen.
Onnistumiset kuitenkin kultaavat muistot: neronleimaus koodata omat ohjelmat, kun ei markkinoilla vielä ollut valmisohjelmia, rohkeasti käynnistää ja supistaa toimintoja yrityksen tarpeen niin vaatiessa, lähteä ennakkoluulottomasti uudistamaan talousalan toimintamalleja, perustaa vohvelitehdas vuoden 2000 tähtituotteen ympärille ja ajaa se alas, kun toimintaa ei saatu kannattavaksi, perustaa haarakonttori pohjoiseen palvelemaan alueellisia tarpeita.
Tunnustuksena 30v urastani sain
Taloushallintoliiton kultaisen ansiomerkin.
Yrittäjyydessä onnistumista on kääntää vastoinkäymiset voitoksi. Olen moneen kertaan kuullut kerrottavan, kuinka sulkemalla yhden oven, avautuu aina uusi. Automaattiovia ei aina ole saatavilla. Kuitenkin, asettautumalla alttiiksi uusille ajatuksille ja muutokselle, keräämällä uskallusta sulkea se ovi – vaihtoehtoja tuntuu joskus olevan rajattomasti.
Yrittäjyys ei liity pelkästään yritystoimintaan – ainakaan minun kohdallani. Minun nähdäkseni yrittäjyys on elämäntapa: vapaus itse päättää omasta elämästä. Yritystoiminta on mahdollistaja – tapa rahoittaa oman elämän tarpeita. Samalla se antaa elämälle mielekkyyttä ja sisältöä. On mahdollisuus itse valita toiminnan suunta ja keskittyä itselle merkityksellisiin asioihin. No, joskus rutiinit vievät, eikä tekeminen tunnu aina kovin mielekkäältä. Tähänkin voi kuitenkin itse vaikuttaa – voi delegoida tehtäviä kumppanuusyritykselle tai alaisille. Verkostoituminen on tärkeää.